Kosken väkiluku oli korkeimmillaan vuonna 1900, jolloin pitäjässä asui 3300 henkilöä, kertoi Pauli Helén täydelle salille Koski-seura järjestämässä tilaisuudessa Seuralassa 26.11.2017. Vuonna 1900 Hollolassa asui 9686 henkilöä. Tästä eteenpäin Koskella on väkiluku tasaisesti vähentynyt ja 2015 Hämeenkoskella asui enää 2087 henkilöä.
Koski-seura ry:n puheenjohtaja Kari Kaivola toivottaa runsaslukuisen yleisön tervetulleeksi.
Syynä vuosituhannen vaihteen alueen virkistymiseen oli aatelin ja säätyläisten omistamat kartanot ja suuret ratsutilat. Kosket toivat paikkakunnalle teollisuutta ennen sähkövoiman käyttöönottoa. Kunnassa toimi Kosken Verkatehdas ja kutomo, Hankalan pellavatehdas, Henriksdalin teollisuuspaja. Ne työllistivät satoja ja väliset vaikutukset kaupan käynnille sekä yritystoiminnalle olivat suuret. Kosken VPK perustetiin 1896. Seuraelämä oli vilkasta, orkestereita ja kuoroja toimi lukuisia, näytelmätoiminta ja nuorisoseura olivat suosittuja. Poliittiset ja aatteellinen järjestäytyminen voimistui, suomalaisuus ja punakaari, Seurahuone ja Työväentalo perustettiin.
Paikkakunnalla toimi lukusia aateliskartanoita ja säätyläisten rustholleja.
Eräs syy paikkakunnan elämän virkistymiseen oli varallisuuden kasvu, puutavaralle syntyi kysyntää perustetuissa sahoissa ja puunjalostusteollisuudessa. Myllykylässä toimi ympärivuoden neljä myllyä ja lukuisia muita myllyjä jauhoi viljaa kesäaikaan. Kansakoululaitos perustettiin ja kyläkouluja rakennettiin. Kylän keskustassa oli useita kauppoja ja kahviloita. Markkinaplaanilla toimi Kosken markkina.
Koskivoimalla toimivat teollisuusyritykset toivat paikkakunnalle vaurautta ja asukkaita.
Näistä tapahtumista sekä täällä vaikuttaneista suvuista huonosta säästä huolimatta paikalle saapunut noin 130 hengen yleisö kuunteli keskittyneesti puolentoista tunnin ajan.
