90-luvun loppupuolella muutin Lahteen. Kuljin usein Valtatie 12 Tampereen suuntaan, joten ajoin usein Hämeenkosken ohi. Ihastelin aina Valtatielle näkyvää Keskustien upeaa puurivistöä, jossa kasvaa Terijoen salavaa ja lehmuksia. Usein mietin, että olisi kiva käydä tutustumassa paikkakuntaan, mutta ohi ajaessa aikataulu oli aina liian kiireinen.
Vuosien varrella etsin edullista kesäasuntoa Hämeenkoski- Hollola – Kärkölä-alueelta, koska tuolloin työpaikka oli Lahden läntisessä osassa, joten mökiltä olisi sujuvaa ajella töihin, ei tarvitsisi ajaa Lahden keskustan läpi . Lopulta vuonna 2010 tärppäsi; löysin netistä myynnissä olevan kuivanmaan «mummonmökin” ja neuvottelujen jälkeen ostin sen (kuva mökistä alkuperäisessä asussa ja paikassa tämän jutun alussa).
Mökki oli alunperin rakennettu vuoden 1930 paikkeilla ja sijainnut Hämeenkosken keskustan tuntumassa, Pekolan tallin vieressä. Alkujaan sen omisti Hägman, jonka kuoltua siinä asui Rosa Häggman (tai Ruusa Hägman) kahden tyttärensä kanssa. Rosa toimi konekutojana kotonaan ja kutoi vaatteita asiakkaiden tilauksesta sekä ovelta ovelle myyntiä varten. Talo siirtyi myöhemmin uudelle omistajalle ainakin kaksi kertaa. Ilmeisesti 80-luvulla talo siirrettiin pois kevyenliikenteenväylän rakentamisen vuoksi ja päätyi 90-luvun alkupuolella nykyiselle paikalleen.
Mökin hankittuani aloin kunnostaa sitä niin sisältä kuin ulkoakin. Myös piha kaipasi runsaasti raivaamista ja siistimistä. Sisällä olisi edelleenkin ovien maalausta ym pientä korjauksen tarvetta, mutta täytyy tehdä sitten kun jaksaa ja ehtii, eihän hommat mihinkään karkaa. Pihalle olen istuttanut hedelmä- ym puita. Ystäviltä olen saanut runsaasti pihalleni monivuotisia kukkia. Pihaankin voisi vielä keksiä jotain kivaa, tilaa nimittäin riittää. Kasvihuoneen rakensin jo alkuaikoina ja nyt siellä kasvaa tomaatteja, kurkkua, paprikaa ja yrttejä. Itse asiassa muutin mökille pysyvästi keväällä 2016, siinä oli aiemminkin asuttu vakituisesti nykyiselläkin paikalla.
Vaikka maalla on runsaasti tehtävää, on elämä luonnollisempaa ja leppoisampaa kuin kerrostalossa asuminen ja kaupunkikiireet. Hämeenkoskella ihmiset ovat mukavia ja avuliaita, myös talkoohenkeä löytyy. Täällä pellonreunassa on hiljaista ja mieli lepää, kun saa kuunnella lintujen laulua ja muita luonnon ääniä. Maasto koiran kanssa lenkkeilyyn alkaa heti ulko-ovelta. Maalla touhuaminen on muutenkin terveellistä; saa hyötyliikuntaa ja mullan kanssa kosketuksessa olo parantaa tutkitusti vastustuskykyä ja vähentää riskiä sairastua allergioihin ja astmaan. Vesillekin on lyhyt matka ja siellä on mukava käydä melomassa ja vaikka ongella.
Tämän artikkelin kirjoittamisen aikaan Hämeenkoskella on Oikotiellä myynnissä 1 rivitaloasunto, 7 omakotitaloa, vanha koulu, 4 loma-asuntoa ja n. 1600 m2 tontteja mm Heikkilänrinteellä 5000 € hintaan. Lapsiperheiden kannalta tämän asuinalueen sijainti on ihanteellinen, sillä Heikkilänrinteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat sekä päiväkoti että Hämeenkosken alakoulu. Kirjasto ja kauppa sijaitsevat 1,5 kilometrin päässä. Heikkilänrinteen alueen tontit ovat päättyvän kadun varrella, joten asuinalue on rauhaisa ja lapsille turvallinen, kun läpikulkuliikennettä ei ole.
Joten ulkopaikkakuntalainen lukija: muuta sinäkin Hämeenkoskelle, täällä on mukavaa.