Hollolan Vanhan Kunnantuvan ravintola sai kuluvana vuonna uudet ylläpitäjät. Perinteet kuitenkin säilyvät ja vuodesta 1987 yhtäjaksoisesti ilmestynyt Hollolan kotiseutukirja XXXVII julkistettiin juuri siellä perjantaina 24.11. Kirjan toimittamisesta ovat tänäkin vuonna vastanneet kirjaan useina vuosina kirjoituksia laatineet Juha Mattila ja Pauli Helén sekä Hollolan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Anni Salila ja sihteeri Kaija Manninen. Tämän vuoden kannen sanonta – ”Toivos o hyvä eliä” – kuvaa hyvin myös meneillään olevaa aikaa tuoden samalla mieliin valoisia aikoja eletystä elämästä ja nuoruusvuosista. Paikallishistorian lisäksi lapsuus- ja koulumuistot ovatkin vahvasti esillä. Kirjoituksia on 17 ja Hämeenkoskeen liittyviä noin kolmannes. Sivuja kirjassa on melkoisesti eli 246.
Pauli Helén esitteli Hollolan kotiseutukirjan julkaisutilaisuudessa kaikki 17 kotiseutukirjan kirjoitusta. Kaija Manninen luovutti uuden kirjan jokaiselle kirjoittajalle. Takana Hollolan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Anni Salila.
Kirjan ensimmäisen kirjoituksen on laatinut Hämeenkoskelta joitakin vuosia sitten kesäasunnon hankkinut Heli Hemgård. Hänen Linnakallion tuvaksi nimeämällään Linnakallion kupeessa sijaitsevalla rakennusryhmällä on pitkä historia, jota hän mielenkiintoisella tavalla omistamansa kiinteistön ja lähiympäristön vaiheiden kautta kuvaa. Tauno Helén taas muistelee koulu- ja nuoruusvuosiaan 1930-40 luvuilla Kurjalan ja Käikälän kartanoissa. Kirjoitus on herkkä ja tarkka kuvaus elämästä ja asuinoloista tuon ajan kartanoyhteisöissä. Koulunkäynti, lasten harrastukset ja työn merkitys nousevat hyvin esiin. Paljon omakohtaisia kokemuksia sota-ajan tunnelmista kotirintamalta nähtynä välittyy myös kirjoituksesta.
Erkki Arvila kirjoitti Hollolan Kunnantuvan historiasta.
Hollolan kirkonseudulta kotiseutumuseon tuntumasta kotoisin olevan Joni Penkarin käsiin osui hänen Hämäläis-Osakunnassa toimiessaan valokuvakirja. Siinä oli kuvia osakunnan lähes sata vuotta sitten Hämeeseen tekemiltä kotiseutututkimusretkiltä. Merkittävin niistä oli kesällä juhannuksen alla1929 Etolan kylään suuntautunut retki, josta oli myös runsain valokuva-aineisto. Joni Penkari kiinnostui aiheesta ja ryhtyi tutustumaan siihen arkistolähteiden kautta. Kirjoituksessaan hän kuvaa elävästi kotiseuturetken vaiheita. Samalla nousee hyvin esiin sattumienkin kautta erääksi viimeisistä perinteisen ryhmämuodon säilyttäneen hämäläisen Etolan kylän historia. Kirjoituksen ansiosta Koski-seura sai luvan taltioida tallennekokoelmaansa koko kotiseuturetken kuva-aineiston sisältötietoineen. Se on katsottavissa Kosken kohinoiden perinneaineistossa.
Joni Penkarin kirjoituksessa on kattava kuvaus Hämäläis-Osakunnan Etolan kylään tekemästä kotiseutututkimusretkestä. juhannuksen alla 1929.
Aki Markkola kirjoittaa koko Hämeenkoskea liikuttaneen Kosken Dynamon 30-vuotistaipaleesta. Salibandykerhosta lähtenyt harrastus laajeni Hämeenkoskella niin, että muutamassa vuodessa yli 10% kunnan väestöstä liikkui harrastuksen parissa viikoittain. Kirjoituksessa kuvataan seuran nousujohteisia vaiheita aina edustusjoukkueen nousuun Suomi-sarjaan. Vaikka tämä vaihe onkin toistaiseksi päättynyt Kosken Dynamon tarina jatkuu edelleen.
Aki Markkola muistelee kirjoituksessaan Kosken Dynamon 30-vuotistaivalta. Mukana olivat Koski-seurasta paikalla myös Anja ja Matti Hiidenheimo.
Kirjan toimituskuntaan kuuluva Pauli Helén on kotiseutukirjan ahkerimpia kirjoittajia. Tämän vuotisessa kirjassa hänellä on kaksi mielenkiintoista Hämeenkosken historiaan liittyvää kirjoitusta. Kosken lukkarina vuosina 1863-1920 toinut Aaro Jurva oli tdellinen monitoimimies, joka virkansa ja monien luottamustehtävien ohella ehti muun muassa pitämään kauppaa, laatimaan perukirjoja, perinnönjakoja ja kauppakirjoja. Lisäksi hän kirjoitti uutisia sanomalehtiin. Jurvasta on kirjoitettu Koskella ilmestyneissä historiankirjoissa monissa kohtaa. Näistä kirjoituksista on kuitenkin aikaa ja on hienoa, että tästä koskelaisesta merkkihenkilöstä ja hänen suvustaan on nyt laadittu yhtenäinen esitys. Siitä löytyy myös paljon ennen julkaisematonta tietoa.
Kosken Hl lukkarila. Luultavasti A. Jurvan perhettä portailla. (Koski-seuran tallennekokoelma=
Pauli Helénin toisessa kirjoituksessa käsitellään Hyväneulan kylän tiloja ja taloja 1500-luvuta nykypäivään. Kylän alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. On mielenkiintoista lukea miten aikaisemmin vauras kylä 1600-luvun alussa joutui kruunun omistukseen kylän talojen ajauduttua veronmaksukyvyttömiksi muun muassa kiristyneen verotuksen ja jatkuvien sotien seurauksena. Kylä kuitenkin vaurastui uudelleen ja kolmen talonpoikaistalon lisäksi sinne oli perustettu jo 1600-luvun lopulla kolme sotilasvirkataloa ja kappalaisen virkatalo. Kirjoitus ulottuu aina 2000-luvulle asti. Sen tekemistä ovat vahvasti tukeneet kolme kylän jo nyt eläköitynyttä isäntää.
Koronavuosien jälkeen yleisöä oli taas mukavasti paikan päällä XXXVII kotiseutukirjan julkaisutilaisuudessa Hollolan Vanhan Kunnantuvan ravintolasalissa.
Kotiseutukirjan voi ostaa Kukkakauppa Heliästä. Kirjan hinta on tänäkin vuonna 20 €. Koski-seura myy kirjaa Seuralan alakerrassa aina perjantaisin kello 10-13. sekä erikseen ilmoitettavina ajankohtina ennen joulua Koskikartanolla ja Salessa. Ostomahdollisuus on myös Seuralan myyjäisissä lauantaina 16.12.2023 kello 10-14. Kirjaa voi myös tilata osoitteesta koskiseura@gmail.com tai puhelinnumerosta 041 466 4225. Kirja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua Hämeenkosken ja koko Hollolan alueen ihmisiin ja historiaan. Se on myös mainio lahja jokaiselle kotiseudustaan kiinnostuneelle.
