Hollolan vuoden 2024 kotiseutukirja XXXVIII julkaistiin perjantaina 29.11. Hollolan vanhan kunnantuvan ravintolassa Kirjan toimittamisesta vastasi tänä vuonna kirjatoimikunta, johon kuuluivat Pauli Helén, Juha Mattila, Anni Salila, Kaija Manninen, Kaisa Kärkkäinen ja Matti Siirola. Pauli Helénin yllättävä kuolema elokuussa oli suuri menetys myös Hollolan kotiseutukirjan toimittamiselle. Pauli oli kirjan tuotteliaimpia kirjoittajia ja oli myös tärkeässä roolissa kirjan toimittamisessa. Tämän vuoden kannen sanonta – ”Huomenna om pouta, jos satielt joutaa” – kuvaa jälleen hyvin meneillään olevaa aikaa. Kirjan kautta myös paikallishistoria ja kulttuuri välittyvät nykypolville ja samalla tallentuu paljon tietoa seuraaville sukupolville. Hämeenkoskeen liittyviä kirjoituksia on hieman tavallista vähemmän, johon osaltaan vaikutti ahkeran kirjoittajan Pauli Helénin poismeno. Sivuja kirjassa on hieman viime vuotista vähemmän eli 193.
On Hämeenkoskelta toki mukana kiinnostavia kirjoituksia. Tauno Helén muisteli viime vuoden kirjassaan lapsuuttaan Kurjalassa. Tänä vuonna hän kirjoittaa nuoruusvuosistaan Huljalassa. Kirjoitus on hieno kertomus Taunon omista vaiheista 1940-vuosikymmenen lopun ja 1950-luvun alun ajalta. Se on lisäksi tarkka kuvaus sen ajan taloista, teistä, ihmisistä ja elämästä. Kirjoitus on todellinen elämysmatka yli 70 vuoden takaiseen Huljalan kylään.
Kumian mäki (entinen Lahti-Hämeenlinna maantie, nykyinen Vanhatie) Vasemmalla Hilma Koskisen talo. Talossa oikealla, mistä nousee piipusta savu, asui Kalle Lehtinen perheineen. Talon ja sähkötolpan välistä kääntyy tie Tupalaan. Valok. Tauno Helén
Heli Hemgård on omistanut Puutteenkujaksi kutsutulla osuudella Pätiläntietä Linnakallion tuvaksi nimeämänsä 1800-luvulla rakennetun hirsitalon. Viime vuonna hän kirjoitti talon historiasta. Tässä kirjassa aiheena on hänen talonsa lähellä sijannut Åkerblomin silta ja sillalle nimen antanut Maria Åkerblom. Helille on esitetty edellä mainittuun henkilöön liittyvä kysymys ”Oletko sinä niitä Hemgårdeja”?. Kirjoituksessa saa vastauksen tähän kysymykseen ja mielenkiintoisen kuvauksen Maria Åkerblomin vaiherikkaasta elämästä.
Kirjassa muistellaan myös Pauli Heléniä kahdessakin kirjoituksessa. Kotiseutukirjan 34 ensimmäistä painosta toimitti Heikki Mantere. Nyt Heikki muistelee Kari Kaivolan haastattelemana kirjan syntyä ja sen toimittamista vuodesta 1987 näihin päiviin. Viime vuonna Etolan kylään tehdystä kotiseutututkimusretkestä kirjoittanut Joni Penkari palaa vuoden 1918 sisällissodan tapahtumiin. Hän käsittelee erityisesti sodan saapumista Hollolaan, mutta kuvaa myös laajasti sitä edeltävää sodan kehitystä ja tapahtumia.
Juha Mattila on koonnut kirjaan myös Kosken Hl kunnalliselämää lehtikirjoituksista ja kuntakokouksen ja kunnanvaltuuston päätöksistä vuosilta 1902 ja 1935. Kirjoituksen kuvitus on Postimuseon kokoelmista. Kuvat ovat ainakin osittain samoja, joita on myös Koski-seuran tallennekokoelmassa.
Paljon mielenkiintoisia kirjoituksia on myös muualta Hollolasta. Kotimaista elokuvaa kuvattiin Pyhäniemen kartanossa ja maisemissa 1931-2009, joista esimerkkinä Seitsemän veljestä. Pyhäniemen kartanon historiasta on myös laaja Juha Mattilan kuvaus. Siinä hän tarkastelee myös tarinaa siitä hävittiinkö Pyhäniemen kartano kasinopeleissä 1900-luvun alussa. Hollolan kirkko on ollut myös elokuvien ja lyhytelokuvien kuvauspaikkana, josta on erillinen Juha Mattilan kirjoitus.
Kirjan hinta on tänäkin vuonna 20 €. Koski-seura myy kirjaa Seuralan alakerrassa aina perjantaisin kello 10-13 (ei juhlapäivinä). sekä erikseen ilmoitettavina ajankohtina ennen joulua Koskikartanolla ja Salessa. Ostomahdollisuus on myös Seuralan myyjäisissä lauantaina 21.12.2024 kello 10-14. Kirjaa voi myös tilata osoitteesta koskiseura@gmail.com tai puhelinnumerosta 040 552 7236. Kirja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua Hämeenkosken ja koko Hollolan alueen ihmisiin ja historiaan. Se on myös mainio lahja jokaiselle kotiseudustaan kiinnostuneelle.
