Joukko hämeenkoskelaisia ja hollolalaisia matkasi Hämeen linnaan 15.2 omatoimiretkelle ’Rikkauksien Häme’ – näyttelyyn. Intendentti Jouni Marjamäki esitteli viikinkiaikaisia konservoituja aarteita. Hämeestä on tehty parikymmentä löytöä, merkittävä osa koko Suomen löydöistä. Hämeen härkätie ja Ylinen Viipurintie, joka kulki Hämeenkosken kirkonkylän läpi, ovat olleet Hämettä vaurastuttaneita kauppareittejä. Näyttely on avoinna 26. helmikuuta asti. Esillä on Hämeenkoskelta 2016 helatorstaina löydetty satojen hopearahojen-aarre. Se on kätketty vuoden 1025 jälkeen. Rahakätkö on suurin Suomesta vuosikymmeniin löytynyt. Tärkeintä on ollut rahojen hopea-arvo. Testauksesta muistuttavat pienet viillot sekä vääntymät rahoissa. Monissa on myös reikä, koska niitä on kannettu koruina. Esillä olivat myös Hämeenkoskelta löydetyt Alangon ketju, Santahaudanmäen miekka sekä alkuperäinen Koski-koru. Valokuvassa Niilo Nikkari kasaa Etolan plootuja traktorin lavalle. Lisäksi nähtävillä on mm. Hauholta ja Hämeenlinnasta löydettyjä esineitä.
Hämeenkosken Alangon ketju ( kuva Kansallismuseo)
Linnansalit kierrettyämme jatkoimme penkkariajelujen seasta lounaalle Piparkakkutalon ravintolaan. Toinen kohde oli Hämeenlinnan taidemuseo. Opas esitteli meille ’Yhteiset kuvamme’ sekä museon omista kokoelmista kootut näyttelyt. Taidemuseon pohjana ovat osa Viipurin taidekokoelmaa sekä lahjoituskokoelmat. Esillä on myös runsaasti Lammilaisen Syrjäntaustan koulun opettajan Vilho Penttilän (1885-1956) keräämää taidetta, puolet yhteensä kahdeksastakymmenestä teoksesta. Kokoelman tunnetuimpia taiteilijoita ovat Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Juho Rissanen, Ellen Thesleff ja Werner Åström. Penttilä keräsi myös taidekirjallisuutta, maalausjäljennöksiä, historiankirjoja, kaunokirjallisuutta ja runoja. Keräilykohteiden joukosta löytyy useita harvinaisia ensipainoksia. Lammin kunnalle testamentattu kokoelma siirtyi Hämeenlinnan Taidemuseolle kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009.
Yle Vilho Penttilän kokoelmasta