Keski-Hämeessä 11.1.2018 julkaistu artikkeli tekstiilitaiteilija Helena Vaarin suunnittelemien kirkkotekstiilien käyttöönotosta.
Hämeenkosken kirkossa otettiin toisena adventtina käyttöön tekstiilitaiteilija Helena Vaarin suunnitteleman ja toteuttaman kirkkotekstiilisarjan violettiset tekstiilit. Nyt seurakunnan tilaama Elämänpuu-sarja on kokonainen. Uudet tekstiilit tilattiin 2000-luvun alussa, kun kirkon sisätilat kunnostettiin ja mm. kuoriaita pienennettiin niin, että keskellä ei ole aitaa ollenkaan.
– Hämeenkosken kirkko on pieni ja kodikas. Lasimaalaukset, alttari sekä alttaritaulu näkyvät kauniisti suoraan ovelle, sanoo Helena Vaari ja kertoo, miten hänellä on vahva yhteys tähän kirkkoon jo lapsuudestaan, kun hän istui mummonsa kanssa kirkonpenkissä ja katseli hehkuvia lasimaalauksia ja kaunista alttaritaulua, jossa Jeesus levittää kätensä kutsuvasti.
Kirkkotekstiilit ovat kirkon käyttötekstiileitä, jotka vaihtuvat kirkkovuoden mukaan. Ne sekä kaunistavat kirkkoa että kuuluvat jumalanpalvelukseen samalla tavalla kuin kukat tai musiikki. Tekstiileihin kuuluvat alttarivaate eli antependium, kirjaliina saarnatuolissa, kalkkiliina ehtoollismaljan päällä sekä pappien käyttämät alba, stola ja messukasukka.
Puiden symboliikka
Nimensä mukaan jokaisessa alttarivaatteessa on erilainen puu, jonka valitsemisen lähtökohdat ovat Raamatussa. Helena Vaari on tutkinut Raamatun symboliikkaa suunnitellessaan kirkkotekstiileitä useisiin kirkkoihin. Hämeenkosken alttaritaulussa Jeesus seisoo kädet levällään, kuten puun oksat. Violettisessa alttarivaatteessa omenapuu ojentaa oksiaan ja Helena kertoo sen viestiä:
– Omenapuu kertoo suuresta puutarhurista Jumalasta, kuten vertauksessa ”Hedelmästään jokainen puu tunnetaan”. Kun vertaus puhuu hyvistä ja huonoista oksista, on hyvä tutkiskella itseään.
– Saarnatuolin kirjaliinassa on omenapuun kukkia. Kukat ovat alku hedelmän kasvulle. Kuulemme saarnatuolista sanaa. Jumalan sana on siemen ja alku. Se on kuin puhdas, valkoinen omenapuun nuppu ja kukka. Sanan kuulemisesta alkaa kristityn matka. Valkoinen omenankukkien väri on vertauskuva valolle, toivolle, alulle ja puhtaudelle, kertoo Helena Vaari esittelypuheessaan.
Violetti on paastonajan väri ja pieni paasto on ennen joulua. Violetti on katumuksen, rukouksen ja hiljentymisen väri. Isoa paastoa vietetään laskiaisesta pitkäperjantaihin, jolloin alttari peitetään mustalla kankaalla.
Helena on suunnitellessaan ottanut myös paikallisia erityispiirteitä huomioon. Vihreiden tekstiilien puu on lehmus, joka on myös Hämeenkosken lehtojen puu ja niitä on myös kirkon pihalla. Vihreät tekstiilit tulivat Hämeenkoskelle ensimmäisinä vuonna 2003, koska niitä käytetään eniten. Ne ovat käytössä aina silloin, kun ei ole erityistä juhlapyhää.
– Lehmus symbolisoi vahvaa kyläyhteisön sydäntä, lehdet ovat sydämen muotoiset ja sydän on Jumalan rakkauden symboli. Vihreä väri on kasvun ja elämän väri, kertoo Helena Vaari.
Punaisissa tekstiileissä on elämänpuuna pähkinäpensas. Punainen symboloi tulta, verta ja Jumalan rakkautta. Punaisia tekstiilejä käytetään helluntaina, pyhäinpäivänä ja marttyyrien muistopäivinä.
Valkoisissa tekstiileissä on paju, myös Pohjolan palmuksi sanottu. Valkoista käytetään puhtauden ja viattomuuden värinä mm. jouluna, jolloin pajun taipuisat oksat kaartuvat keveinä kumartamaan Jeesus-lasta.
Mielenkiintoinen tekniikka
Helena Vaari on tekstiilitaiteilija, mutta hän myös toteuttaa työnsä itse taidekäsityöläisenä. Hänen käyttämänsä tekniikka yhdistää kankaiden applikointia ja vapaata konekirjontaa. Tekniikka on hioutunut 30-vuotisen uran aikana oman näköiseksi. Hän käyttää ompelukonetta maalaamiseen, kun neula on siveltimenä ja lanka on maalina, värinä. Langan useat kerrokset tuovat värit voimakkaasti esiin. Kirkkotekstiilien lisäksi hän tekee taidetekstiilejä ja on osallistunut useisiin yhteis- ja yksityisnäyttelyihin.
Viimeisimpiä valmistuneita töitä Hämeenkosken violettisen sarjan lisäksi olivat viime syksynä Teemu Laajasalon piispanvihkimykseen tehdyt piispankaapu ja -hiippa.
