Viidentoista hengen joukko reippaita ulkoilijoita kerääntyi Koskikartanolle lauantaina 25. toukokuuta. Retken ajan oli poutaa, vaikka muutoin satoikin lähes jatkuvasti. Oppaana toimi Taisto Seuranen. Ensin suunnistettiin läheiselle Jokelankoskelle, joka tunnetaan myös Paunulan tai Paumelankoskena historiassa. Koskeen on ELY:n toimesta rakennettu viime vuonna kalaportaat, jotta luonnontaimenkanta pystyisi paremmin nousemaan ja lisääntymään joessa.
Seppämestari Henrik Dufva poikansa Johanin kanssa rakensivat 1860-luvulla koskelle naulatehtaan, jossa tuotettiin nauloja rakennettavaan Pietarin rataan. Sittemmin Johan Dufvan lanko Kurjalan kartanon työnjohtaja Antti Korhonen rakennutti paikalle Kosken verkatehtaan kutomon ja Jokelan kartanona tunnetun asuinrakennuksen.
Kosken pitäjässä on toiminut useita muitakin koskesta voimansa saaneita teollisuuslaitoksia kuten verkatehdas ja pellavaloukku sekä kaksitoista myllyä ja sahoja. Suurimpia koskia on nykyisin Kirkonkylän koskena tunnettu nimeltään myös Copas-, Kapas-, Lammin- ja Myllykoski. Kosken Verkatehdas sekä suurimmat myllyt, Kurjalan, Etolan ja Porvolan kylien, sijaitsivat tällä alueella. Tukinuittoon rakennettiin uittorännit. Paloheimo Oy siirsi viimeisenä kuljetukset 1960-luvulla maanteille.
Jääkärikenraalimajuri ja ensimmäinen Mannerheimin ristiritari Ruben Laguksen syntyi Käikälässä 1896. Paikalliset sotaveteraanit ja Panssarikilta olivat aloitteellisia kosken partaalla olevan muistomerkin pystytyksessä.
Viimeisenä tutustumiskohteena oli Koskenkylän koski eli Sahakoski, joka on ylimmäinen Teuronjoen koskista laskien Pääjärven Lanon järvestä. Pudotuskorkeutta on noin metri. Kalle Koskenvoima ja Juho Heikkilä rakensivat tänne myllyn ja myöhemmin sahan. Molemmat tuhoituivat tulipalossa 1938. Kosken Osuusmeijeri ja sikala toimi samalla alueella alkuaikoinaan 1905 alkaen vuoteen 1929, jolloin uusi rakennus valmistui kylänraitille. Sen toiminta päättyi 1967.