Päijät-Hämeen museopäivää vietettiin 29. syyskuuta 2021 Hämeenkosken Seuralassa, jonne kokoontui nelisenkymmentä museo- ja kotiseutuhenkilöä Koski-seura ry:n isännöimään tilaisuuteen. Aamupäivä myös striimattiin, koska koronarajoituksia oli yhä voimassa ja tallenne on nähtävissä kahden viikon ajan YouTubessa.
Avauspuheenvuorossaan Koski-seura ry:n puheenjohtaja Kari Kaivola totesi, että Hämeenkoskelle on vietetty edellisen kerran on museopäiviä viime vuosisadalla, Hollolan kulttuurituottaja Nea Uusisalo kertoi kunnan tämänhetkisistä kulttuurihankkeista ja Pop Up – Kulttuuritalo Vanha Apteekki – näyttelystä. Hollolan painotuksena kulttuurituotannossa on yhteisöllisyys, paikallisuus ja mahdollisuuksien antaminen paikallisille taiteilijoille.
Mitä on aiheeton kulttuuriperintö? Miksi sen tallentaminen on tärkeää? Leena Marsio museovirastosta esitteli elävän perinnön tietopankkia: wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi ja avasi aihetta. Kansallinen ja paikallinen identiteetti, ilmaukset, taidot, tiedot ja vaikkapa tapa viettää juhlia ovat aineetonta kulttuuriperintöä. Jos sitä ei tallenneta samoin kuin aineellistakin, esineitä ja välineitä, katoaa se ajan oloon. Tähän takia hän innosti museoväkeä, yhdistyksiä ja seuroja miettimään oman alueensa paikallisia taitoja sekä tapoja ja tarjoamaan niitä wikiin tallennettavaksi. Maailman perintöluettelo on maailman suosituin matkailubrändi. Sen rinnalle ollaan nyt kokoamassa elävän perinnön maailmanhakemistoa, johon jokainen voi tutustua. Suomalaisesta saunakulttuuri liitettiin viime vuonna Unescon aiheettomaan kulttuuriperintöön. https://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/
Leena Marsio Museovirastosta kertoi aineetonkultturiperintö hakkeesta
Kesäkuussa lähes kolmekymmentä Päijät-Hämeen museota yhdistivät toimintaansa Päheet museot -viikolla ja museoissa vieraili yli viisituhatta kävijää. Hämeenkosken kotiseutumuseonkin kävijämäärä yli kolminkertaistui viime kesänä. Lahden Museoiden tutkija Anna-Riikka Vaden esitteli tulevia hankkeita mm. ensi vuonna käyttöön otettavaa museoiden yhteistä kokoelman hallintaohjelmaa.
Hämeenkoskelle on korona-aikana toteutettu kolme omatoimista historiakävelyreittiä Citynomadi-alustalle. Reitit ovat olleet vilkkaassa käytössä ja niitä on ladattu kesänaikana jo yli tuhat kertaa. Reitit ovat kaikkien vapaasti käytettävissä, kirkonkylän kohteet, Huljalan Paasikiven syntymämuistomerkiltä lähtevä reitti sekä Uusi-Pätilän kylä. Lisäksi museopäivälle on tehty oma lyhyt tutustumiskierros vierailukohteista. Citynomadin käyttöönotosta, rakentamisesta ja kokemuksista kertoivat Pauli Helén, Tero Heinonen ja Anja Hiidenheimo Koski-seurasta.
Citynomadi.com reittejä omatoimisiin historiakävelyihin.
Citynomadi.com käyttövinkkejä.
Pauli Helén kertoo Citynomadista ja sen kohteista
Seurala Oy:n aktiivien valmistaman maittavan lounaan jälkeen siirryttiin Hämeenkosken kotiseutumuseolle sekä Pauli Helén opastamalle lyhyelle kävelykierrokselle Kosken kylän vanhaan keskustaan. Museopäivän päätös oli näyttävästi Pellavaloukun eli virallisemmin pellavan pellavan teollisen käsittelylaitoksen alueelle, joka on muutoin nyt ollut pitkään suljettuna. Loukun kunnostuttanut ja suuren työn sen eteen tehnyt edellinen omistaja Mervi Jarkko-Suomi tutustutti vieraat lyhyesti loukun toimintatapaan. Melussa, pölyssä, hämärässä ja kylmässä työskennelleiden naisten ja miesten elämä on täyttynyt pellavan loukuttamisesta ja lihtaamisesta. Tampereen Pellavatehdas, myöhemmin Tampella, vuokrasi Pätilän kartanon maista Hankalan kosken mutkan 1888 ja rakensi Hämeenkoskelle paikalle Suomen ensimmäisen koneellisen pellavankäsittelylaitoksen. Alue on säilynyt tunnelmaltaan ja ympäristöltään ja täällä pääsee yhä aistimaan menneen maailman tunnelmaa. Ympärillä yhä koski kohisee ja paikalleen jätetyt työvälineet ovat pysähtyneet muistuttamaan teollisuutemme alkuajoista.
http://www.hankalanpellavaloukku.fi/
Ensi vuonna museopäivää vietetään Kärkölässä Huovilan puistossa sekä Kärkölän kotiseutumuseoon tutustumalla.
Museoväki tutustui Hankalan pellavaloukkuun Mervi Jarkko-Suomen esitelyssä
