Keskustaajamaa lepää harjujen keskelle muodostuneessa laaksossa. Jääkauden lopulla jäämassa pysähtyi, koska ilmaston väliaikaisesti jälleen kylmeni ja tällöin syntyivät poikittaisharjut. Ilmaston lämmettyä uudelleen jäätikkö suli ja pitkittäisharjujen muodostelmat syntyivät. Sulavat vesimassat työsivät maata harjumuodostelmiksi jäätikkökielekkeiden eteen.
Metsät ovat harjuilla mäntykangasta. Harjuilla on useita jyrkkäreunaisia suppakuoppia. Jääkauden lopulla kerrostuneen maa-ainekseen jäi jäälohkareita, jotka lopulta sulivat.
Hämeenkosken harjualueet muodostavat yhtenäisen Etelä-Suomen pohjavesialueen, joka purkautuu useista lähteistä maanpinnalle.
