Seuralassa on vuosien varrella järjestetty monenlaisia kursseja perinneruokien valmistamisessa. Lauantaina 7.10. kokoonnuttiin tällä kertaa opettelemaan ja palauttamaan mieliin perinteellisen hämäläisen juhlajuoman sahdin valmistusta Kurssille oli ilmoittautunut 15 osanottajaa, joista 14 pääsi paikalle. Alkuesittelyssä selvisi, että useimmilla oli muistikuvia nuoruudesta vanhempien tai erityisesti isovanhempien kanssa vietetyistä hetkistä muuripadan ja sahtikuurnan ääressä. Sahtia oli valmistettu jouluksi, juhannukseksi tai jotakin juhlatilaisuutta varten. Kurssipäivän aikana sahdin olomuodot valmistuksen eri vaiheissa palautuivat mieleen ja nostalgisia tuntemuksia herättivät muun muassa maltaan ja katajan tuoksut.
Kurssin järjestämisestä ja opetuksesta vastasivat hämeenkoskelainen sahtimestari Erno Ruusunen ja tamperelainen sahdin valmistus- ja nauttimisvälineitä valmistavan Kuurnia Oy.n perustaja Juho Mäkinen. Asiantuntevasti saimme aluksi kuulla sahdinvalmistukseen käytettävistä maltaista ja niiden laadun ja määrän vaikutuksesta valmistuksessa ja lopputuotteen maussa. Pääpiirteittäin käytiin pikaisesti läpi sahdinvalmistuksen eri vaiheita. Heti aamukahvin jälkeen jakauduttiin neljään ryhmään ja siirryttiin itse sahdin valmistukseen.
Ohramaltaat punnittiin ja kaadettiin kuurnaan. Sahdin tummuutta säätelevää ruismallasta sekoitettiin mukaan sopiva määrä. Tämän jälkeen käynnistettiin maltaiden mäskäys (imellytys). Eri lämpötiloissa olevaa vettä kaadettiin maltaiden kasteluun veden lämpötilaa portaittain lisäten. Lisäysten välissä annettiin maltaiden hautua niin, että koko tämä vaihe kesti noin kaksi tuntia. Loppuvaiheessa kiehutettiin katajavettä seuraavaa vaihetta varten.
Mäski siirrettiin keittokattiloihin, joissa sitä keitettiin lämpötilaa asteittain nostaen kohti 100 astetta. Edessä oli työläin vaihe, kun kattilaa piti sekoittaa riittävästi pohjaan palamisen estämiseksi. Mäskiä ei kuitenkaan keitetä vaan sen annetaan vain kiehahtaa. Tällä välin kuurnat valmisteltiin seuraavaa vaihetta varten laittamalla katajanoksat ja ritilät paikoilleen.
Mäski siirrettiin kuurnaan keittoastiasta kuupalla. Tässä vaiheessa oli mahdollisuus lisätä humalaa maun mukaan. Sekoitusta jatkettiin edelleen. Kun kaikki mäski oli siirretty kuurnaan ryhdyttiin varovasti juoksuttamaan vierettä. Tätä jatkettiin niin kauan kunnes vierteen väri muuttui kirkkaaksi. Tähän asti valutetulla vierteellä kastetiin jatkuvasti kuurnassa olevaa mäskiä. Tämän jälkeen jatkettiin kirkkaan vierteen valutusta. Samalla huolehdittiin mäskin pysymisestä kuohkeana valuttamalla sen päälle kuumaa katajavettä. Kuurnausvaiheen jälkeen tarkistettiin vierteen ominaispaino ja siirettiin se jäähtymään.
Kaikki edellä mainitut valmistusvaiheet sisälsivät lukuisia kokemuksen tuomia huomioon otettavia yksityiskohtia. Vierre siirrettiin lopuksi 3 l kanistereihin, joissa osanottajat voivat saatujen ohjeiden mukaan lisätä vierteeseen hiivan ja käyttää sahdin valmiiksi. Jännitys oman sahdin lopullisesta väristä, tuoksusta ja mausta kestää seuraavat kaksi viikkoa.
Oli miellyttävä havaita, että intoa ja kiinnostusta perinteen ylläpitämiseen löytyy. Kurssin aikana sai hyvän käsityksen sahdinvalmistuksen periaatteista. Paras oivallus oli kuitenkin, että sahdin valmistuksen oppii vain sitä tekemällä.
Hämeenkoskella on pitkät perinteet sahdinvalmistuksessa. Koski-seura toivoo, että tämänkin kurssin ansiosta perinne elpyy. Mainion vertailukohdan sahdin valmistustaidon edistymisen seuraamiseen tarjoaa osallistuminen seuraaviin Hämeenkosken pitäjän sahtimestaruuskilpailuihin. Ne järjestetään vuoden 2024 heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina Putulan kirjastossa.