Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna varhain lauantaiaamuna suuntasivat 30 pääosin hämeenkoskelaista sotahistoriasta kiinnostunutta matkansa Karjalan Kannakselle. Matka kulki pääosin samaa reittiä kuin 22. Pioneerikomppanian taival lokakuun puolessavälissä 1939. Komppania lähti aikoinaan rakenteilla olevan Seuralan tienoilta 14.10.1939 Lahteen kohti perustamispaikkaansa Lahden Vuorikadun kansakoulua. Sieltä matka jatkui junalla 18.10 Viipurin kautta Äyräpään asemalle. Pioneerit saapuivat 18.10. illalla ja majoittuivat kansakoululle ja sen ympäristöön. Tällä kertaa matkalaiset olivat liikkeellä mukavasti sisustetulla ja tilavalla Mobus Ky:n linja-autolla.
Kunniakäynti Äyräpään kenttähautausmaalla Kuva Ari Kopra
Äyräpään kirkonmäellä laskivat Kosken Hl Sotaveteraanien hallituksen jäsenet Sirkka Lehtonen ja Jorma Mänttäri seppeleen Äyräpään kenttähautausmaan muistomerkille. Kenttähautausmaahan on haudattu 188 Keski-Kannaksen taistelukentiltä löydettyä talvisodan tuntemattomaksi jäänyttä sankarivainajaa. Muun muassa Kosken Hl Huljalan kylästä kotoisin ollut Kalle Gren kaatui Salmenkaitajoella 25.2.1940 ruumiin jäädessä kentälle. Äyräpään kirkonmäen aluetta oli siistimässä joukko Äyräpää-seuran jäseniä. Heistä Raimo Rämö oli asunut vuonna 1939 kirkon lähellä olevassa kotitalossaan ja kertoi muistavansa koskelaisten pioneerien saapumisen Äyräpään kansakoululle.
Raimo Rämö ja Kalevi Siren Äyräpään kirkonmäellä. Kuva Jarno Syrjälä
Kenttälounaan jälkeen alkoi tutustuminen talvisodan taistelupaikkoihin muun muassa Pasurinkankaalla. Oravaniemen tienristeyksessä koskelaiset pioneeri olivat rakentaneet miinoitteita ja tuhonneet vihollisen panssarivaunuja ja muita ajoneuvoja. Punnuksen kylässä olivat muun muassa iittiläiset Jalkaväkirykmentti 5:n miehet käyneet rajuja taisteluja. Kylästä etelään sijaitsevan pioneerien tuhoaman Punnusojan sillan puutolpat ovat vielä talvella. Korkean veden pinnan vuoksi ne eivät tällä kertaa olleet tosin näkyvissä. Salmenkaitajoen yli menevän rautatiesillan perustukset taas olivat vielä tallella kuten myös joen yli rakennetun tilapäisen ponttonisillan linjaus.
Kenttälounas Äyräpään kansakoulun raunioiden läheisyydessä Kuva Tommi Kaivola
Matkailijat yöpyivät Ylä-Kuusaalla 12 kilometriä Äyräpään kirkolta sijaitsevassa Kuusaan motellissa. Motelli on rakennettu vanhan jykevän kivinavetan ympäristöön. Suuri yllätys ei ollut, että illalliseksi oli tarjolla maistuvaa Karjalan paistia. Illallisen jälkeen osa matkalaisista tutustui vielä lähistöllä sijaitsevaan lahjoitusmaakartanon Kuusaan Hovin alueeseen. Kaikki rakennukset ovat joko tuhoutuneet tai pahasti rappiolla kuten on aikoinaan kukoistanut puutarhakin. Kartanon siro hirsirakenteinen päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 2006, mutta oli jo tuolloin pahasti rappiolla. Kuusaan hovi tuli aikoinaan kuuluisaksi muun muassa talvisodan aikana Neuvostoliiton suurlähettiläänä Tukholmassa toimineen Aleksandra Kollontain kesänviettopaikkana. Aleksandra Kollontain isoisä oli suomalainen.
Pioneerien talvisodassa räjäyttämän rautatiesillan silta-arkku Salmenkaitajoella Kuva Tommi Kaivola
Sunnuntaipäivänä taisteluihin tutustuminen jatkui Muolaan Kyyrölän kirkkomäellä, jossa pioneerikomppanian miehet tuhosivat useita panssarivaunuja tukiessaan jalkaväen taistelua. Täällä sijainnut ortodoksinen kirkko vaurioitui pahasti talvisodassa. Mannerheim-linja kulki taas Muolaan kirkkomäen läpi, jossa koskelaiset pioneerit myös osallistuivat puolustusrakenteiden vahvistamiseen. Tämä luterilainen kirkko tuhoutui myös talvisodassa. Muolaanjärven pohjoispäässä pohjoispäässä tutustuttiin Mannerheim-linjan betonibunkkereihin. Tämän jälkeen jatkui matka Viipuriin, jossa talvisodan taistelujen lisäksi tutustuttiin monipuolisesti Viipurin historiaan. Viipurin Pyöreässä tornissa nautitun lounaan jälkeen, tutustuttiin juuri avattuun ja vielä osittain rakenteilla olevaan Viipurin entisellä keskuskasarmialueella sijaitsevaan talvisotamuseoon.
Yksityiskohta Viipurin keskuskasarmilla sijaitsevan talvisotamuseon dioraamasta Kuva Tommi Kaivola
Retken oppaana toimi Kannaksen alueen erittäin hyvin tunteva sotahistorioitsija Kalevi Siren. Mukana oli myös sotahistorian harrastaja Sirkku Rainio, joka on laajasti selvittänyt Orimattilan miesten vaiheita talvi- ja jatkosodassa. Sirkku oli löytänyt myös 22. Pioneerikomppanian vaiheista mielenkiintoisia yksityiskohtia. Viisi miestä oli muun muassa 5.1.1940 siirretty 2. Divisioonan sissikomppaniaan, jossa palvelivat sodan loppuun asti. Heistä Toivo Ojala kaatui ja Paavo Heinonen joutui sotavangiksi. Yhteinen toteamus oli, että koviin paikkoihin joutuivat pioneerikomppanian miehet talvisodassa. He ovat kunnioituksemme ansainneet.
Paluu Hämeenkoskelle tapahtui myöhään sunnuntai-iltana. Huolimatta tiiviistä ohjelmasta useat osallistujat olivat sitä mieltä, että ensi vuonna olisi tarpeen tutustua jatkosodan koskelaisten pioneerien vaiheisiin Laatokan Karjalassa ja Syvärin virran ympäristössä. Tietoa ensi kevääksi suunnitellusta retkestä on tulossa syksyn aikana, mutta ennakkoon siitä voi kysellä Kari Kaivolalta.
