Aatu Leino
Adam (Aatu) Leino s. 1.10.1858 Koski Hl, k. 11.10.1897 Koski Hl.
Vanh.: Kosken Hl Leiniälän kylän Ylöstalon ratsutilallinen eli rusthollari Henrik Johan Benjaminp. Ylöstalo, ent. Seppälä ja Helena Sofia Aatamint. Seppälä.
Aatu Leino pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta alkeisopistosta 1882. Hän liittyi hämäläiseen osakuntaan ja harjoitti kielitieteellisiä opintoja. Aatu Leino ryhtyi kuitenkin sanomalehtialalle ja työskenteli eri lehdissä. Sawo-Karjala -lehden vastaavana toimittajana hän oli neljättä vuotta 1892-1895. Työn ohella hän suomensi ja ”mukaili” useita teoksia. Suomen Wirallisessa lehdessä julkaistussa muistokirjoituksessa kerrotaan lopuksi, että ”hivuttava sydäntauti mursi viimein uutteran miehen voimat ja vei hänet ennenaikaiseen hautaan.”
Kosken pitäjän vaiheita -historiakirjan kirjoittaja Aura Jurva (1942) mainitsee Aatu Leinon muinaistutkijaksi, joka keräsi 34 loitsua, 509 taikaa, toistatuhatta sananlaskua, 400 arvoitusta ja pienen määrän kansanrunoutta. Aatu Leino tutki Kosken vanhoja kirkkoja ja kirjoitti niistä.
Tähän kalenteriin on valittu Aatu Leinon Koskelta Hl muistiin merkitsemiä loitsuja, yksi kullekin kuukaudelle. Lisää Aatu Leinon keräämiä ja 1886 tallennettuja tekstejä löytyy Suomen Kansan Vanhoista Runoista.
Savo-Karjala -lehden muistokirjoituksen mukaan Aatu Leinon terveys oli murtunut 1896 alussa, mikä oli pakottanut Leinon ”monin ajoin etsimään lepoa syntymätalonsa rauhallisessa maalaiselämässä Hämeessä. Sinne oli hän tämän lehden toimituksesta erottuaankin lähtenyt, jatkaen siellä hiljaisuudessa opintojaan.” Lehti kuvasi Leinon olleen teeskentelemätön ja vaatimaton.
Kuva Aatu Leinosta 1886 on Koski-seuran Perinneaineistosta. Värillinen kuva on Kosken Hl Leiniälän kylästä. Vasemmalla on Aatu Leinon kotitalo, Ylöstalo. Pitkän päärakennuksen pääty ja aitan pitkä seinä näkyvät (Valok. Pauli Helén). Tien oikealla puolella on Alastalo.