Ahvenaistenharju

Ahvenaistenharju on Hämeenkosken länsi-pohjoispuolella ja nousee korkeimmillaan 177,5 m mpy. Harju on osa Salpausselän reunamuodostelmaa, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa. Harjulla on Ahvenaisten lammet. Harjulla on paikoittain mm. pähkinäpensas kasvustoa. Harjulla, Ahvenaisten järven pohjoispuolella sijaitsee yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue, Ahvenaisen pähkinärinne.

kuva: Helena Saarinen

Avantouinti

Hämeenkosken kylmävesiuinti- / avantouintipaikka sijaitsee Hämeenkosken kirkonkylällä Teuronjoen rannalla, kunnan rantasaunalla. Uintikauden maksun 30 euroa voi maksaa Hämeenkosken kirjastoon, josta saa myös avaimen panttia vastaan. Jokainen kävijä maksaa maksun, vaikka käyttäisi yhteisavainta jonkun kanssa. Uimarien käytössä on pukuhuone ja wc. Saunan käytöstä peritään erillinen rantasaunan vuokra.
Avaimen haltijan täytyy käydä joka kauden aluksi maksamassa kausimaksu tai palauttaa avain Hämeenkosken kirjaston palvelupisteeseen.

Kuva on avantouimari Marketta Lappalaisen kuvaama.

Hämeenkosken kirjasto

Uusi kirjastomme on kaikille avoin kohtaamispaikka ja kulttuurikeskus Seuralan yläkerrassa. Siellä on tarjolla lehtiä, kirjoja, musiikkia, elokuvia ja muita aineistoja, joihin voit tutustua paikan päällä tai lainata kotiin. Kirjaston tiloissa voit opiskella, harrastaa ja oleskella. Siellä järjestetään myös opastuksia, neuvontaa, tapahtumia ja näyttelyitä.

Kirjastoissa on käytössä langaton verkko, tietokoneita ja yleisimmät tietokoneohjelmat.

Hämeenkosken kirkko ja kellotapuli

Hämeenkosken vuonna 1870 rakennettu nykyinen kirkko ja arkkitehti Engelin suunnittelema kellotapuli vuodelta 1824.

Helvetinlähde, Helvetinkolu

Huljalan Helvetti on Hämeenkoskella jääkaudelta peräisin oleva rotko Salpausselän harjun kupeessa. Huljalan Tupalan tilan mailla purkautuu runsastuottoinen Helvetin lähde, josta Lahti ottaa juomavettä. Rotkon pohjalla virtaa kirkasvetinen Kumianoja puro. Alue on maisemaltaan ja maaperägeologialtaan erikoislaatuinen.

Helvetinkolu ja Kellolanlähde tietoa

Hiihtoladut

Hiihtoladut kokonaisuudessaan ovat tarkoitettu vain hiihtoa varten: ei koirien ulkoiluttamiseen eikä kävelylenkeille.

Pururadan 1,2 km:n latu on valaistu klo 22.00 asti. Pururadalla on ainoa valaistu latu Hämeenkoskella.

Valkjärveä kiertää sekä perinteinen latu että luistelu-ura (jäätilanteen salliessa). Ethän kävele luistelu-uraa pilalle.
Jos haluat kävellä jäällä, niin ole kiltti ja käytä muita reittejä kuin hiihtoon tarkoitettuja.

Kukkolanharjun 10 km:n latu tehdään luonnonlumelle, kun lumitilanne sallii. Opastaulut sijaitsevat Valkjärven uimakopin seinässä sekä reitin varrella. Latukartta löytyy kunnan kotisivuilta ja sen voi noutaa myös kirjaston palvelupisteeltä.

Historiallinen Linnakallio

Muinaisten sotien aikana kalliolla poltettiin perimätiedon mukaan merkkitulia, jotka näkyivät kauas ympäristöön kutsuen miehet koolle vihollista vastustamaan ja kehottaen naisia ja lapsia pakenemaan. Suurten vainovuosien aikana kuljetettiin Linnakalliolle tärkeimmät tavarat, sekä kotieläimet, naiset, vanhukset ja lapset turvaan.

Kuva: Perinneaineisto Herrainkamari Linnakalliolla.
Kallion seinämässä oli huoneen tapainen syvennys. Oli tasainen paikka aivan kuin lattia ja sitä ympäröi kolmelta suunnalta jyrkät kallioseinät, mutta neljäs seinä puuttui. Viime vuosisadalla kauppias Snelman laittoi puiset portaat maasta tähän kamariin. Koskenkylän herrat viettivät tuossa kalliokamarissa monta hauskaa iltaa ja yötä. Kuva otettu 1914.

Linnakallio

J. K. Paasikiven syntymämuistomerkki

Juho Kusti Paasikivi syntyi 27 marraskuuta 1870 Kosken Huljalan kylässä Kulma-Seppälän talon mallassaunassa. J. K. Paasikivi vaikutti erilaisissa julkisissa tehtävissä Suomen keskeisten poliittisten ja taloudellisten päätösten tekoon yli 50 vuoden ajan. Hänen uransa huipentui presidenttikauteen 1946 – 1956, jonka aikana hän vastasi hahmottelemansa sodanjälkeisen kauden ulkopolitiikan, Paasikiven linjan, toteuttamisesta. Syntymämuistomerkki on paljastettu 6.8.1961.

Lisää Kosken Kohinoissa muualla

Kenraalimajuri Ernst Ruben Laguksen muistomerkki

Ernst Ruben Lagus syntyi Hämeen läänin Koskella 12. lokakuuta 1896. Hänen vanhempansa olivat metsänhoitaja Alexander Gabriel Lagus ja Emma Matilda Bellman. Perhe asui Käikälän kartanossa, josta muutti 1911 Helsinkiin. Kenraalimajuriksi ylennyt Ernst Ruben Lagus sai jääkärikoulutuksen Saksassa. Hän toimi talvisodassa huoltopäällikkönä sekä myöhemmin jatko- ja Lapin sodassa muun muassa Panssaridivisioonan komentajana. Jatkosodan aikaisista ansioistaan hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 1. Hämeenkoskelaisten sotaveteraanien aloitteesta kiinnitettiin Teuronjoen rannalle peruskallioon hänelle muistomerkki. Muistomerkki paljastettiin elokuussa 1974.

Koskihalli ja kuntosali

Koskihalli sijaitsee osoitteessa Huhdintie 7. Hallin kokonaispinta-ala on 912 neliömetriä ja korkeus n. 9,5 metriä. Halli on jaettu kolmeen lohkoon, joita voi vuokrata erikseen. Soveltuu hyvin salbandyn, lentopallon, sulkapallon, koriksen jne. pelaamiseen. Hallin yhdelle seinälle on kiinnitetty kiipeilyseinä ja alakerrassa on kuntosali. Kaikista halliin liittyvistä asioista saat tietoa Hämeenkosken kirjaston palvelupisteeltä p. 044 7488 906 ja Hollolan kunnanviraston palvelupiste Piipahluksesta tilavaraukset@hollola.fi